Annika Emilia: Happiness is a choice

Aloin yhtenä päivänä miettiä sanontoja "jokainen on oman onnensa herra" sekä "jokainen on oman onnensa seppä". Ne ovat aivan oikeassa, sillä vain ja ainoastaan minä itse voin "hallita" sitä, että olenko onnellinen ja mitä ajattelen joistain asioista. Ja seppä taas mielestäni tarkoittaa sitä, että omaan onneen ja onnellisuuteen voi vaikuttaa! Ajattelen usein, että miksi en ole tuollainen ja miksi en tunne oloani onnelliseksi joinain päivinä. Tajusin yhden asian; vain minä voin vaikuttaa siihen! Ja tottakai tämäkin pätee: (niinkuin kaverini sanoi eräänä päivänä) "Ei se valittamalla parane".

Esimerkki: Jos on tyytymätön omaan kroppaansa ja vaikka kuntoon, on vain itestä kiinni, tekeekö asialle jotain, koska kukaan muu ei pakottamalla pakota lenkille. Omia mieltymyksiä vastaava vartalo tuo muunmuassa itsetuntoa, josta tuleekin jo huimasti onnea ja iloa.

Mun mielestä onnellisuus ja iloisuus on kaks eri asiaa, vaikka puhunkin niistä usein samassa tarkoituksessa. Ne ovat kuin mantsassa käymäni ilmasto ja sää tällä viikolla. Ilmasto on pidempiaikainen olotila ja sää - niin, se on vain hetkellinen. Juuri niinkuin ilo ja onni. Kuitenkin samoista asiosta voi tulla sekä iloiseksi, että onnelliseksi. Mun mielestä on tosi tärkeetä, että joka päivässä on jotain, mikä tekee iloiseksi, mutta joka päivän ei tarvitse olla onnellisuuden multihuipentuma. Kuten englanninkielinen aforismi kuuluukin - every day may not be good, but there is something good in every day.

Itse tulen yleensä iloiseksi pienistäkin asioista, pari sanaakin voi saada hymyn huulilleni koko loppupäiväksi. Iloa mulle tuo muunmuassa kavereiden kanssa vietetty aika, kehut, sekä pienet onnistumiset ja tavoitteiden täyttymiset.

Onni koostuu mun mielestä monista asioista, esimerkiksi voin sanoa, että tulen onnelliseksi siitä, että mulla on kavereita ja perhe. Onnea varten pitää nähdä vaivaa, se on ikäänkuin saavutus. Ilo on, niinkuin sanoin, vain parin sanan päässä.